tiistai 28. kesäkuuta 2016

Tunnustus!!

Hei!

Juhannusreissulta palatessa kurkkasin blogiani, ja täällä oli minulle tunnustus :) Kiitos Leila Pihin naisen elämää - blogista!


Kupletin juoni menee näin:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi


Aloitin blogin vuonna 2014. Olin hoitovapaalla juuri kaksi vuotta täyttäneen pojanvesselin kanssa. Puolisolla oli ihan hyvä työ, mutta kuitenkin hoitovapaalla oleminen vaati tekemään erinäisiä säätöjä arkiseen kulutukseen, ja testailin nuukailuniksejä huviksenikin. Siitä virisi ajatus, että näitä asioita voisi kirjata blogin muodossa talteen, etteivät pääse itseltä unohtumaan ja ehkä niistä olisi iloa ja apua muillekin. Lisäksi kaipasin nuukailublogien maailmaan vähän enemmän iloa, joten ajattelin yrittää kirjoittaa hauskaa säästäväisyysasiaa.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille

Ajankäyttö. Alussa kaikki vie enemmän aikaa ja tuntuu vähän vaivalloisemmalta. Myöhemmin juttujen kirjoittaminen nopeutuu ja rutinoituu huomattavasti. Tekstit on syytä oikolukea ja kielen on hyvä olla huoliteltua oman tyylin mukaan, mutta editoimiseen ja kirjoitusvirheiden syynäämiseen ei kannata käyttää liian monta tuntia. Itselleen kannattaa myös olla armollinen: jos on kiireitä muussa elämässä, voi postaustahtia hiukan höllätä... vaikka vain väliaikaisesti.

Ilo paistaa läpi. Sen näkee milloin henkilö kirjoittaa sydämestään ja on asiastaan innostunut. Silloin jaksaa kirjoittaa blogiakin pitkään.

Haastavaa tai jopa negatiivista palautetta taitaa tulla aika useille bloggareille. Se voi koskea asiantuntemusta, aihepiirin valinnan mielekkyyttä, tai vaikka asiatonta kommentointia henkilökohtaisista asioista. Se on turhaa kohinaa, josta ei tarvitse välittää - Keep Calm and Carry on... Ainakin Bloggerissa kommentit voi säätää niin, että ne tulevat kirjoittajalle ensin hyväksyttäväksi ja vasta sitten näkyvät muille lukijoille.

Aihepiirin rajausta kannattaa miettiä, mutta linjaa voi vaihtaa myöhemmin jos haluaa tai aloittaa uuden blogin. Blogi on sinun oma ja voit toimia siellä miten haluat. Jos huvittaa ensin kirjoittaa askartelusta ja siirtyä sitten käsityöbloggariksi, niin mikä estää. Myös blogin nimen voi vaihtaa. Jos ei joku halua lukea, niin on hyvä ja menee muualle.

Arkojen aiheiden ja räväköiden kommenttien osalta on hyvä olla tarkkana - kuten uskonto, politiikka, ääriliikkeet - varsinkin jos aiot kertoa tutuillesi blogista. Jos aloittaa täysin anonyyminä, mutta myöhemmin tulee kaapista, on siinä aika homma lukea ja sensuroida kaikki postaukset. Että onkos tullut kirjoitettua jotain työkaverin happamasta naamasta tai jonkun epämieluisista joululahjoista :D Tai kehuttua liikaa kaunista/komeaa uutta naapuria :D :D

Palkinnonsaajiksi 10 bloggaajaa. Tämä on nyt hiukan hankala, sillä luen äärimmäisen vähän blogeja. Valitettavasti olen kuvitellut olevani liian kiireinen :/ Ja nyt kun kävin tätä varten kurkkimassa muutamia vanhoja suosikkejani (Nollavaimon paluu, Ebolakani, Kitupiikitär), ovat he poistuneet Blogistaniasta määrittelemättömän pituisille tauoille... Tässä nyt kuitenkin muutama, ja lyhyt kiteytys miksi ne kiinnostavat. Blogit ovat randomissa järjestyksessä, yhtä hyviä kaikki siis :)

1. Täydellinen emäntä
* kivoja käsitöitä, tuunailuja, säästämisjuttuja

2. Mihin se raha menee?
* itse ajateltu elämäntapa viehättää

3. Rikasta elämää
* hyvää elämää ilman turhaa tuhlausta

4. Minäkö keski-ikäinen? (Sääntöjä uhmaten mainitsen tässä YouTube-kanavan, jota bloggaaja pitää ystävänsä kanssa - se on mainio: Tädit tubettaa)
* hauska, kivoja kuvia ja päivittyy joka päivä. Ensisijaisesti seuraan kylläkin tuota YouTubea

5. Kauneutta sillä silmällä
* muoti tulee ja menee, mutta tyyli on ikuista. Kohtuuhintaista laatukosmetiikkaa, kauniit rauhalliset kuvat sekä kekseliäitä ratkaisuja moniin kauneudenhoito- ja pukeutumisasioihin.

6. Arkijärki
* nimi kertoo mistä sisällössä on kysymys. Jos sinua inspiroi pyykinpesu ja tahranpoisto, siivous, raivaaminen, konmaritus, paperien järjestäminen, ruokasuunnittelu - olet löytänyt kotiin :)

Hupsista vaan, lienee aika ruveta tuulettamaan ajatuksia uusien blogituttavuuksien parissa, että olisi tälle listalle jotain täydennettävää edes myöhemmin :) Jos tiedät blogeja, joita haluat suositella, niin laita kommenttia! :)

Terveisin,
Nina










keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Pyykinpesu mökillä ilman sähköä, mitä vaihtoehtoja?

Onnea on vanhempien kesämökki. Järviseudulla marjamaiden, kalavesien ja seikkailumetsien äärellä. Ikkunasta katsoessa järven pinta kimmeltää koivun oksien lomasta auringonpaisteessa. Metsämansikat maistuvat huikealle. Kerrassaan ihanaa - paitsi pyykkipäivänä. Meillä tämä luonnonihanuus ei ole sähköverkon piirissä. Onneksi on kaasupullot ja aurinkopaneelit, joilla keittiöhommat ja valaistus kyllä hoituvat, mutta pyykkikoneen pyörittämiseen ei sähköä riitä. Vaatteita on aina viety mukana sen verran kun ennakoidaan tarvittavan ja viety sitten kotiin pestäväksi. Jotain on pesty tilanteen mukaan nyrkkipyykkinä. Nyt kun kuvioissa on pikkulapsi ja tänä kesänä haluttaisiin olla mökillä vähän enemmän, niin pyykinpesuun kaivattiin uudelleenarviointia. Naperolla ei ole niin suurta vaatevarastoa, että voitaisiin olla viikko tai pari pääasiassa ulkona rymyämässä, enkä halua ostaa kasapäin varavaatteita. Tuntuu tylsältä, että pitäisi lähteä kotiin kesken kaiken vain, koska pyykki. Lomalla ei myöskään oikein haluttaisi käyttää aikaa nyrkkipyykin jynssäämiseen :/ Vaatteiden raahaaminen eestaas kassikaupalla myös joskus rasittaa. Olisi kiva, jos mökille voisi jättää pysyvästi perussetin mökkivaatteita. Kartoitin siis vaihtoehtoja.

Sähköverkkoon liittyminen ja tavallisen pesukoneen hankinta. Kallista, ei tehdä. Mökillä ollaan kuitenkin vain muutama viikko vuodessa.

Autopyykki. Tämä vinkki oli Pirkan Nuukailijan niksikirjassa. Tarvitaan siis ämpäri ja siihen tiivis kansi. Laitetaan vettä ja pesuainetta sekä pyykit, ja kansi kiinni. Ämpäri auton takakonttiin ja sitten ajellaan kuoppaisilla teillä, että pyykki hölskyy ja peseentyy puhtaaksi. Huumorivinkki - älkää lähtekö hajottamaan autoa kuoppaisille teille tämän innostamana. Mutta voisin kuvitella, että kotiin lähtiessä voisi laittaa pyykkiä kuvatulla tavalla ämpäriin, ja sitten kotona laittaa ne koneseen joko huuhteluun tai kevyempään pesuun. Ehkä tätä voisi soveltaa silloin, jos pyykissä on sitkeää liotettavaa likaa, esim. ruohotahroja, tai vaatteet halutaan saada mahd.nopeasti käyttöön heti kotona. Tai jos on ollut vaikka jotain vauvanpyykkiä jo mökillä likoamassa, eikä haluta että se kuivuu välillä. Ties vaikka joskus kokeilisin ;)

Pyykkilauta. Kaikki ovat nähneet ainakin kuvissa paljun ja pyykkilaudan. Eli se on se neliskanttinen juttu, jota vasten pyykkiä hangataan vesipaljussa. Ihan kauheaa, hirveä vaiva. Kukin tyylillään, mutta mä en kyllä ala.

Pyykkipallo eli painepesupallo. Tämä on siis pallonmuotoinen avattava säiliö, jota veivataan käsin. Pallo sulkeutuu tiiviisti ja yhdessä kuuman pesuaineveden kanssa sisälle muodostuu painetta, joka jotenkin edistää kuitujen nopeaa puhdistumista. Pyykin pitäisi peseentyä parin minuutin veivaamisella. Tämähän vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Muistan lapsuudessani nähneeni sellaisen metallisen ufon näköisen pyykkipallon, ne olivat kai ihan suosittuja 60-70-luvuilla. Nykyään myydään modernisoitua versiota lähinnä karavaanareille. Googalaamalla löysin tuotteen nimeltä White Magic. Laitoin tilauksen vetämään. Hinta oli 75,67 € ja lisäksi postitus 10 €. (Jos joku innostuu googlaamaan, niin Kärkkäisellä löytyy sama tuote n. 59 €, mutta sieltä sain kyselyyni vastaukseksi, että eivät aio enää tilata sitä edes pyynnöstä :/

Raportoin sitten kun pyykkipallo saapuu ja päästään testaamaan sitä. Jäin vielä miettimään, olisiko investoinnille käyttöä myös mökkisesongin ulkopuolella. Kotona meillä on tehokas 6 kg kone, joten palloa voisi hyödyntää pienempien erien pesussa. Erityisesti joidenkin herkempien materiaalien osalta parin minuutin veivaaminen voisi olla hyvä, helppo ja hellävarainen pesutapa. Nehän voisi vaikka lopuksi siirtää pesukoneeseen lyhyttä huutelua varten. Minulla on ainakin joitain sellaisia siistimpiä vaatteita, esim. suoria housuja, sifonkipaitoja, neuleita, jotka eivät varsinaisesti likaannu ja kuluvat pesukonemyllytyksessä ihan liikaa. Jumppavaatteet pitäisi pestä hetipian jokaisen käytön jälkeen. Pyykkikoneen pyörittäminen yhden paidan, salihousujen ja alusvaatteiden takia tuntuu järjettömältä tuhlaukselta. Palloa voisi hyödyntää tässäkin kohtaa. Hyviä ajatuksia, mutta saas nähdä tuleeko tehtyä vai osoittautuuko tosi paikan tullen kuitenkin liian vaivalloiseksi ;)

Jos tiedät muita innovatiivisia sähköttömän pyykinpesun menetelmiä, kerro ihmeessä kommenteissa!

Iloista juhannusta itse kullekin - niin kaupungissa kuin maalla ja matkoillakin!

Terkuin,
Nina

P.S. Puolison kanssa mietittiin juhannuksen parasta säästövinkkiä. Ehdotuksemme on: ryypiskelyn minimoiminen. Alkoholi on kallista, lisää riskejä ja tekee seuraavasta päivästä(päivistä) helposti tehottoman. Hauskaa voi olla vähän vähemmälläkin skoolailulla. Baarissa voi ottaa joka toiseksi juomaksi vettä tai limsaa. Omissa illanvietoissa juomia voi lantrata vähän reilummin. Esim. valkoviini ja kivennäisvesi suhteessa puolet ja puolet, on tosi kiva ja kevyt kesäjuhlajuoma! Tosi nuukailija tietysti ensin laimentaa kivennäisveden tavallisella vedellä, puolet ja puolet ;)

P.P.S. Niin ja vielä tuli mieleen... lapsille ja muille alkoholittomille voi opettaa, että limsaa voi laimentaa vedellä. Ei paljoa, mutta esim. yksi neljäsosa voi ihan hyvin olla vettä ilman, että maku kärsii. On vähän terveellisempääkin.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Olen kyllästynyt Muumimukeihin

Sorry, nyt ei tule yhtään säästövinkkiä eikä edes arjenhallintaa helpottavia mietelmiä. Olen vaan kyllästynyt perinpohjin meidän Muumimukeihin. Mikä perisynti. Muumit - suomalaisuuden ikoni ja lapsuuden rakkain sarjishahmo. Omistan edelleen Muumipeikko-lehtiä, joita minulle tilattiin 80-luvun alussa. Ne ovat aarteeni, ja silloin tällöin kaivan ne naftaliinista ja selailen muutamaa numeroa. Hassua miten vuosien kuluessa ja iän karttuessa ne alkavat saada aivan eri luonnetta. Lapsena ne olivat hauskoja tarinoita ja seikkailuja eksoottisissa maailmoissa. Nykyään niitä katselee visuaalisella silmällä ja analysoi piirtäjän työtä ja kokonaisvaikutelmaa. Hahmojen persoonat ovat aikansa tuotoksia ja jotkut piirteet jopa ärsyttävät nykyajan arvoihin kasvanutta nelikymppistä. Löydän niistä edelleen jotain uutta jokaisella selailulla. Jep, Muumipeikko-lehdistä en luovu.

Mutta ne mukit, huoks. Kotona on noin kymmenkunta jokapäiväisessä kahvinjuontikäytössä. Lapsuuden Muumifani-taustani vuoksi olen ajatellut, että tykkään Muumi-esineistä.  Nyt vaan jostain putkahti tietoisuuteen ymmärrys, että enhän mä oikeastaan halua omassa kodissani käyttää niitä. Teemamukin malli ei ole minusta optimaalinen kahvin juomiseen. Maku olisi parhaimmillaan ohuemmassa kupissa, jonka reunat kaartuvat vähän ulospäin. Sanokaa mitä sanotte, mutta niin se vaan on. Sitä paitsi Muumien kuuluu olla mustavalkoisia, tuommoiset väri-Muumit ei tunnu omilta.

Haaveissani siintelee edellä kuvatun laisia mukeja, joissa kuvituksena on vanhan ajan kiiltokuvien tyylisiä isoja ruusuja, antiikkiautoja ja ehkä jotain kissoja/koiria/lintuja/perhosia... Sellaista englantilaistyyppistä kartanoromantiikkaa...

Puolison kanssa käytiin lyhyt keskustelu aiheesta. Hän kannatti väri-Muumeista luopumista ja kartanoromantiikka kuulemma sopii, jos vaan löytyy hänelle sopiva automuki. Hmm. Olen nyt kuvannut kaikki myyntiin laitettavat mukit, ja koko setti on tori.fi:ssä. Saas nähdä menevätkö hyvinkin kaupaksi vai onko näistä jo ylitarjontaa.

Terveisin,
Nina

P.S. Jos itselläsi on 80-luvun Muumipeikko-lehtiä (niitä mustavalkoisia) ja olet halukas niistä luopumaan, niin kannattaa vilkaista mikä on hintataso - voit tehdä hyvän tilin! Hinnat vaihtelevat huomattavasti sen mukaan mikä numero on kyseessä. Useimmat ovat noin 8 €/kpl, mutta ainakin Muumipeikko ja pyrstötähti-lehdestä olen joskus nähnyt pyydettävän parisen sataa. 


tiistai 7. kesäkuuta 2016

Säästetty euro on tienattu euro - vai onko?

Tuon hokeman on varmasti jokainen kuullut. Ryhdyin sitä tässä päivänä muutamana oikein pohtimaan kun mietiskelin, että kannattaisiko minun tehdä etätyökeikkaa pienellä korvauksella vaiko mieluummin laittaa ruokaa pakkaseen kiireisen päivän varalle.

Jos tunnin työkeikasta jäisi käteen kaikkien verojen ja kulujen jälkeen noin 8 € ja vastaavasti kokkaamalla säästäisin yhden hätä-Hese-reissun osalta saman 8 €, niin kumpi kannattaa??

Tällaisten laskelmien tekemisessä on monta muuttujaa ja ihan ensi alkuun toteankin, että pienten summien ollessa kyseessä taivun kyllä itse tekemään sen kumpi on hauskempaa ja mielekkäämpää.

Päätelmäni olisi nyt kuitenkin se, että säästetty euro on enemmän kuin tienattu euro. Koska kun säästää euron, käteen jää se euro. Kun tienaa euron, siitä saa maksaa verot ja muut maksut, ja käteen jää sitten palkansaajan veroasteesta riippuen jotain noin 0,40 € - 0,80 € väliltä useimmiten.

Kun sitten päätyy kuluttamaan euronsa ja senttinsä - joko säästetyt tai tienatut - saa maksaa vielä lisää. Tuotteiden ja palvelujen hinnassa on mukana arvonlisäveroa 10-24 %.

En aina ihan ymmärrä miten tämän yhteiskunta voi olla niin PA.

Terveisin,
Nina

P.S. Päädyin tällä kertaa kokkaamaan, koska kiinnostava resepti inspiroi enemmän kuin puiseva keikkahomma tietokoneella.



perjantai 3. kesäkuuta 2016

Nuukailijan arkikeittiö: Pad Thai

Varastoissani on jo jokusen vuoden majaillut paketti riisinuudeleita. Missä lie inspiraatiossa ostettu. Käyttöä ei ole ollut. Edes viime kesän muuttoa edeltävässä tyhjennysrumbassa en tullut valmistaneeksi siitä mitään. Toisaalta paistetut nuudelit ovat aina olleet herkullisia, silloin kun niitä on jossain kiinalaisessa sattunut syömään. Siispä ohjeita googlettelemaan!

Reseptejä löytyi monenlaisia, mutta Pad Thai-nimisen ruuan perusperiaate näytti olevan aika simppeli, variaatioita sitten löytyi sitäkin enemmän. Minun versioni tästä thaikku-ruuasta on tällainen.

1 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 sipuli
1 dl pieneksi silputtua tai karkeaksi raastettua porkkanaa tai muuta sopivaa kasvista

Riisinuudeleita
1 kananmuna
1 tl soijakastiketta
Yrttisuolaa

Öljyssä kuullotetaan sipuli, muut kasvissuikaleet sekä lisätään valkosipuli. Riko joukkoon kananmuna (kuumalle pannulle siis) ja sekoita voimakkaasti, niin että siitä tulee kokkelityyppistä. Lisää joukkoon keitetyt tai liotetut riisinuudelit (katso paketin ohjeesta oikea käsittelytapa). Sekoita ja paista pannulla. Lisää mausteet ja soijakastike.

Kasvisten kuullotus.
Useimmissa Pad Thai-resepteissä oli mukana myös kastike, esimerkiksi kookosmaitopohjainen tai  hapanimeläkastike. Itse en en kokenut kaipaavani sitä, vaan ruoka maistui kuivempana. Pad Thai eli suomalaisittain "Patsku" on Aasian vastine pyttipannulle, joten ihan kelpo omaksuttavaksi meikäläistenkin keittiöihin. Kasviksia lisäämällä siihen saa ravinteikkuutta. Kanaa tai katkarapuja lisäämällä puolestaan proteiinia. Edullisimmaksi tosin tulisi lisätä yhden kananmunan sijasta useampia.

Kananmuna ylipäätään on mielestäni erinomainen ja täysin aliarvostettu proteiinin lähde pääruuan yhteydessä. Se on huomattavan edullinen sekä terveellinen. Vähärasvainen. Nykytiedon valossa myöskään sen vaikutus kolesteroliin ja sydänsairauksiin ei ole sellainen kuin aiempi valistus antoi ymmärtää. Itsekin muistan ala-asteen opettajan piirtäneen liitutaululle ison kananmunan kuvan ja saarnanneen paatoksella, että enintään yksi muna päivässä tai saatte sepelvaltimotaudin :O Onneksi kananmunan kunnia on nykyään palautettu :)

Hyvää kesäkuun alkua!

Terveisin,
Nina