perjantai 10. marraskuuta 2017

Syksyn suosikit

Heippa pitkästä aikaa!

On enemmän kuin ilahduttavaa huomata, että näinkin pitkän tauon jälkeen blogissa käy edelleen päivittäin lukijoita :) Kiitos teille, ja toivottavasti tulevatkin jutut jaksavat kiinnostaa, aion nimittäin hypätä taas remmiin!

Ulkomaan Youtube-kanavissa näyttää olevan paljon videoita, joissa henkilöt esittelevät kuukauden tai jonkun muun jakson suosikkiasioitaan. Innostuin tästä ajatuksesta, nyt kun on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista jännää sitten viime postauksen. Tai no kuka nyt mitäkin pitää jännänä, ehkä kaikki ei syty palashampoosta ihan samalla intensiteetillä :D No joo...

Tässä siis näitä syksyn 2017 suosikkiasioita:

Kosmetiikkasuosikki: Palashampoo

Luin aikaisemmin oudoksuen netistä juttuja palashampoosta. Mieleen palautui jotain hämäriä lapsuusmuistoja, kun serkkutytön kanssa pestiin tukat mäntysuovalla. Koska se oli "luonnontuote", hiukset sai huuhdella järvessä. Normaalilla shampoolla ei siis saanut saastuttaa rantavesiä, ihan hyvä ohje sekin. Tukka oli sen jälkeen takkuinen, näytettiin enemmän peikoilta kuin joltain ihanilta juhannuksen vedenneidoilta lumpeenkukkaseppeleineen. 

Näin kuitenkin niin monta juttua palashampoon tuuhteuttavasta vaikutuksesta, että kiinnostuin. Googlaamisen tuloksena menin paikalliseen ekokauppaan ostamaan Flow-merkkistä olut-muna-palashampoota. Kuulosti vähän oudolta... Ensimmäisessä pesussa tukka tuntui tahmealta enkä meinannut saada saippuaa huuhdotuksi pois ollenkaan. Mutta lopputulos oli tuuhea ja pehmeä ja parempi kuin millään shampoolla ikinä ennen. Peseminen on muuttunut kerta kerralta helpommaksi, tahmeuden tunne on vähentynyt, ja lopputulos on edelleen yhtä hyvä. Shampoopala on nyt puoliväliin kulutettu, ja ilman muuta ostan kohtapian toisen varastoon odottamaan. 

Hinta oli noin 11 € ja se on nyt kestänyt kolmisen kuukautta, ollen puolivälissä. Kustannus taitaa loppupelissä olla siten aika samaa luokkaa kuin edullisemmalla XZ-shampoolla, jota aikaisemmin käytin (ja sekin on ihan hyvä ja suositeltava tuote). Tuuheuttavia muotoilutuotteita ei tarvita, pesuvälin olen harventanut 1 päivän pidemmäksi ja tulos on tosiaan mieleinen.  

Ravintolasuosikki: Simrik

Ravintolalöytö on nepalilainen Simrik Helsingin Pukinmäessä. Lounaan hinta noin 8,50 €, ja vaihtoehtoja on useita, mietoa/tulista, kasvis/kala/lammas/kana. Salaattipöytä on suppea, mutta huomattavan tuore ja raikas. Pääruoka-annos on iso, leipä vastustamatonta ja herkullinen lassi-jugurttijuoma kuuluu hintaan! Tulinen vaihtoehto ei ainakaan minun kokemuksella ole mikään tappo-tulinen, vaan kivasti jättää tilaa maistaa varsinaisen ruuankin maut. Jälkiruokakahvin vaihtoehtona on nepalilaista maustettua teetä (löytyy termoskannusta). 

Jos menet testaamaan, niin huom! Simrikissä on kaksi puolta, joihin on vierekkäiset ulko-ovet. Ole siis tarkkana, sillä toinen puoli on riehakas kaljakuppila. Ruokapuolella on valkoiset liinat, rauhaisa tunnelma, sivistynyttä puheensorinaa ja hauska pieni leikkinurkkaus. Kotoisa ilmapiiri, ei  hienostelua. Oikeanpuoleinen ovi. 

Blogisuosikki: Suklaapossu

Ihan nimen perusteella kiinnostuin, ja siellä on tosi kivoja reseptejä. Omenapannaria tehtiin eilen Viisivuotiaan kanssa yhdessä. Hän siivutti oikein sujuvasti omenaa hedelmäveitsellä. Tästä toimesta taitaa tulla kolmas bravuurinumero juuston raastamisen ja hedelmien pesemisen. Hauska kyllä seurata hänen suurta intoa kotihommiin ja auttamiseen. Eilenkin hän riemastui, että "jee mä saan auttaa, kivaa kun on hauskempaa tekemistä kuin pelata possupajatsoa äitin kännykällä!" Jaa-a, kauankohan siivous ja keittiöhommat on hänen mielestä kivempaa kuin pelaaminen...

Suklaapossusta vielä, kana-pesto-voileipäkakkua haaveilen tekeväni ehkä isänpäiväksi, jos ollaan kotona. kotiliesi.fi/suklaapossu

Keittiösuosikki: punakaali-puolukka

Syksyinen suosikkini on perinteinen punakaali-puolukka-salaatti. Eli punakaalia raastettuna tai suikaleina, ja joukkoon puolukkaa. Käytän puolukkasurvosta, se tuo kivasti kosteutusta muuten niin rapsakkaan kaaliin. Tämä on myös edullista ja erittäin terveellistä, kuten kaikki kaalit. Jostain syystä tätä tekee mieli aina syksyllä. 

Harrastus: tanssi

Aloitin etnisen tanssin kurssin paikallisessa opistossa. Työväenopistojen, aikuisopistojen ja kansalaisopistojen harrastustarjonta on huomattavasti edullisempaa kuin yksityisten liikuntapaikkojen. Tämäkin tanssikurssi maksoi alle 50 € koko talvikaudelta. Siitäkin hinnasta on mahdollista saada vielä joitain alennuksia. Varusteita löytyi minulta entuudestaan, mutta ihan perusjumppavaatteilla ja -tossuilla pärjää hyvin. Tanssi on siitä kiva harrastus, että rekvisiittaa voi lisätä treeneihin oman lajin ja kiinnostuksen mukaan. Korut, kilistimet ja helistimet, huivit, helmat ja kolikkovyöt tuovat hohtoa ja väriä marraskuun harmauteen. 

Suosikkileffa: Yösyöttö

Käytiin Puolison kanssa leffassa pitkästä aikaa, katsottiin Yösyöttö. Tykkäsin. Oli se minun mielestä hiukan sadunhohtoinen ja epäuskottava, mutta se on ok. Arkirealismia on ihan riittämiin omassa/ystävien/tuttavien/naapureiden elämässä. Mielikuvituksellisia tarinoita tänne lisää pliis. Petteri Summasen naamakin näytti jotenkin uudelta ja kiinnostavalta pitkästä aikaa. Tiedän, etten ole ainoa, jonka mielestä Hirviniemi-Lahtinen-Vatanen-Kosonen-jne ryhmittymä on piiiikkasen yliedustettuna kotimaisessa viihteessä tällä hetkellä. Ei ne huonoja ole, mutta liika on liikaa. 

Suosioon nousemassa: Huvitus lasten kanssa - Kasvitieteellinen

Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone on kuulemma avattu remontin jälkeen. Sinne olisi kiva suunnata naperon kanssa, nyt kun on nuhjuista, kosteaa ja kylmää. Ihania tropiikin kukkia ja sen sellaista. Idea on kopioitu Isyyspakkaus-blogista, jonka kirjoittaja kävi siellä lastensa kanssa ja julkaisi tosi houkuttelevia kuvia. 

Tulipa pitkä postaus. Kiitos, että jaksoit tänne asti! Hyvää loppuviikkoa ja palataan!

Terveisin,
Nina 





torstai 6. huhtikuuta 2017

Kannattaako vaatteiden korjaaminen?

Heipat!

Alkaa taas olla useampikin meikäläisen tekstiili uudistamista vailla. Siinäpä mietintää. Ostaako uusia vai koittaako korjata tai tuunata vanhasta uutta?

Toisinaan, tai aika useinkin, törmää mielestäni ylioptimistisiin tai suorastaan lapsellisiin juttuihin, miten vanhoista vaatteista saa niiin kivoja kun niitä vähän muodistaa ja uudistaa. Esimerkiksi ostaa virttyneen neulepaidan kirppikseltä halvalla, ja siitä sitten nypynpoistajalla surauttaa pinnan, niin jo on kuin uusi. Ja vähän kirjailee jotain kivaa niin ilme piristyy ja taas on parempi kuin uusi. Ei ole! Se on edelleenkin venähtänyt neule, johon on vaan lisätty koristelua. Jos se on nyppääntyvää tekokuitua, niin se on parin käytön jälkeen taas yhtä nyppyinen. Joka käytön jälkeen jos "uudistaa" pinnan nypynpoistajalla, niin se on pian reikäiseksi kulutettu. Kaikki temput ei vaan toimi, sanokaa mun sanoneen!

En ole kuitenkaan kierrätysvastainen ja uskon kyllä monenlaisen korjaamisen ja uusiokäytön mahdollisuuksiin. Niissä vaan pitää olla järki mukana. Esimerkiksi irronneen napin paikalleen ompelu on mitä viisain toimi. Ilman nappia vaate on helposti niin tyhmän näköinen, ettei sitä tule käytettyä. Joten napin ompelu pidentää käyttöikää ja lykkää uuden vaatteen hankintaa. Nimenomaan se käyttöiän pidennys, uuden hankinnan lykkääminen tai ehkä jopa poistaminen kokonaan on avain siihen, milloin vaatteita kannattaa korjata.

Katsellaanpas sitten tätä meikäläisen garderoobia. Saksasta ostettu silkkiyöpaita, kallis kun mikä, toinen olkain on irronnut -> korjataan ja käyttöön. Sukassa on kantapäässä reikä, se ei näy muille -> en korjaa. Mustasta neuletakista pudonnut ja kadonnut alin nappi - tätä voin käyttää napit auki, tai esim. vain ylin nappi kiinni, niin sitä ei niin huomaa -> en korjaa. Jumppa/kotihousut haaroista ratkenneet -> korjataan, että kehtaa vielä käyttää edes pihakeinussa. Ohuet villasormikkaat useammasta sormen päästä rikki. Korjaamalla pidentäisi käyttöikää, mutta taitaa olla liikaa vaivaa kun vastaavia sormikkaita on kaapissa monta paria -> en korjaa. Sateenvarjo, josta on yhdestä kohdasta metalliosa irti kankaasta ja piikki repsottaa. Helppo ja nopea ommella kiinni -> korjataan.

Käsityökoppaan lähtee siis silkkiyöpaita, jumppahousut ja sateenvarjo. Näiden ostohinta oli yhteensä noin 135 €. Lykkään uusien ostamisen kustannusta vuodella tai useammalla, säästän luontoa ja myös aikaa, koska korjaaminen on nopeampaa kuin uusien etsiminen kaupoista.

Tätä kirjoittaessani on niin harmaata, että vaistomaisesti meinasin kirjoittaa loppuun "syysterveisin"... Kyllä se kevätaurinko sieltä vielä ilmestyy :)

Terveisin,
Nina

P.S. Tuli mieleen tuosta älyttömästä villapaidan tuunaus esimerkistä, että sekin voi joskus olla viisasta. Esim. nämä viime jouluna muodissa olleet "rumat jouluvillapaidat". Sellaisen ostaminen yhden tai kahden kerran käyttöä varten on epäekologista ja epätaloudellista. Mutta jostain omasta vanhasta tuunaamalla saa takuulla itselleen just niin ruman ja räikeän kuin ikinä haluaa. Suosittelen kokeilemaan, jos sellaisen vaatteen haluaa. 


perjantai 31. maaliskuuta 2017

Uudet kengät Aleksi 13 ShopBailut-päiviltä

Hello!

Satuinpa palloilemaan Vantaan Jumbossa, ja jo kauas käytävälle näkyivät Aleksi 13:n punaiset alennusmyyntipäivien kyltit. Koska olin kenkäostoksilla jokatapauksessa niin ilman muuta suuntasin sinne. Ja sen kannatti. Minulla oli ihan selkeä tavoite mitä kenkiä olin metsästämässä. Mustat. Mukavat kuin lenkkarit, mutta ei lenkkarin näköiset. Siistiin kaupunkipukeutumiseen taipuvat, mutta kuitenkin rento yleisilme. Välikauteen. Riittävästi jalkaa suojaavat, eli hiukan korkeampi pohja, jonkin verran kosteudensietoa, ja jalkapöydän päältä umpinaiset. Helppo pukea, ei solmittavia nauhoja. Edulliset. Ja siis ensisijaisesti mukavat.

Eipä minun tarvinnut siellä montaa minuuttia hyllyjen välillä seikkailla, kun Täydellinen Pari löytyi. Kaikki yllä luetellut kriteerit täyttyivät! Ovh olisi ollut 49,95 €. Ale -60 % jälkeen maksettavaksi jäi 19,98 €. Kortilla kun maksoin, niin en hävinnyt edes sitä 2 snt mitä pyöristys kahteen kymppiin olisi tehnyt - hah!

Tämä oli viimeinen pari kokoa 38, mutta 37 oli runsaasti jäljellä ja useampia 39-40. Siitä isompia en valitettavasti muista, kun ei tullut sillä hetkellä asiaa huomioitua. Siellä oli samassa hintakategoriassa -60% alennuksella monia muitakin malleja. Joten jos kenkäostokset ovat ajankohtaisia niin nyt olisi tilaisuus. Itse luotan Aleksin laatuun. Olen ostanut sieltä aikaisemminkin edullisesti ihan kohtuullisia tuotteita. Tokihan parin kympin kengät eivät ole sama asia kuin kahden sadan kengät, mutta eipä sitä kai kukaan odotakaan.

Aikaisemmassa liikuntapostauksessani kerroin, että olen ruvennut käymään ahkerasti kävelylenkeillä. Useimmiten kävelen luonnossa, mutta välillä on kiva kierrellä myös kaupungin pikkukatuja. Nyt voin tehdä näitä lenkkejä hillitysti pukeutuneena. Varsinaiset kävelylenkkarini kun ovat värikkään pinkit.

Tässä kuva kengistä. Päällyskangas on siinä vähän lörpällään, mutta käytössä se asettuu tyköistuvasti ja siististi jalkapöydän päälle. 




Virkistäviä kevätulkoiluja kaikille!

Terkuin,
Nina






keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Nuukailijan treeniohjelma

Heissan!

Olen tehnyt joitain muutoksia liikuntarutiineihini. Tai no yleensä mitään varsinaista rutiinia ollutkaan... Olen harrastanut vuosien varrella erityisesti tanssia ja kuntosalilla ja jumppatunneilla käyntiä sekä joogaa. Kaikenlainen ulkoilu, retkeily ja uinti ovat myös olleet mielekkäitä. Luistelusta olen aina tykännyt, hiihdosta en niinkään. Fillarointi menettelee, jos ei ole suorituspaineita. Viime aikoina minulla oli kuntosalijäsenyys, jota hyödynsin aivan liian harvoin sekä vuoden voimassa oleva 10 kerran uimahallikortti, joka tuli käytettyä paniikissa loppuun joulukuun viimeisinä viikkoina.

Nyt olen hypännyt mukaan karsimis- ja yksinkertaistamistrendiin. Olen "konmarittanut" liikuntani :) Käyn kävelylenkillä ja sen jälkeen voimistelen kotona. Käyn lyhyesti läpi päälihasryhmät: pohkeet, reidet, vatsa-, selkä- ja rintalihakset sekä käsivarret. Lopuksi venyttely. Olen tehnyt tätä nyt jonkin aikaa lähes päivittäin. Teen paljon töitä kotosalla, joten aikatauluni sallii liikunnan päiväsaikaan. Minulle tuntuu sopivan mahdollisimman samanlaisena toistuva, yksinkertainen ja ei-vaativa liikunta. Siihen ei liity mitään aloittamisen vaikeutta. Ei ole ponnistelua vaativaa henkistä kynnystä, joka pitäisi ensin ylittää :O Suosittelen kokeilemaan, jos sinullakin on ikuisena haasteena vetkutella  urheilemaan lähtöä.

En ole toki hylännyt ajatusta muista liikuntamahdollisuuksista. Olen kuitenkin sijoittanut ne mielessäni huvittelujen kategoriaan. Voin käydä vaikka kaverin kanssa tanssitunnilla tai Puolison kanssa uimassa, mutta silloin ideana on seurustelu ja hauska ajanviete. Tämä ulkoilu ja kotijumppa on ensisijaisesti kehonhuoltoa, ja sinänsä ihan mukavaa. Nyt keväällä on kävelyillä kiva seurata luonnon heräämistä. Nyt on se vaihe ainakin meilläpäin, että lumet ovat jo lähes sulaneet, mutta luonto on vielä uinuvan näköinen. Pian se alkaa heräillä ja ehkäpä sen myötä minäkin virkistyn ja pistän jopa juoksuksi ;)

Luonto herää pian ja linnunpönttö odottaa uusia asukkaita

Kevätterkuin,
Nina


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Voitin arvonnassa!

Heippatihei!

Olen voittanut arpajaisissa! Tilanne on historiallinen, sillä rutiininomaisesti en koskaan voita mitään. Ei sentään, kerran lapsena voitin arpajaispalkintona salmiakinmakuista hammastahnaa. Se lämmittää mieltä vieläkin, vaikka kylläkin kyseessä oli joka-arpa-voittaa -tilanne. Niinhän se on, että kun tarpeeksi kauan yrittää niin lopulta onnistuu. Nyt onni suosi minua Pihin naisen elämää -blogin arvonnassa. Tuhannet kiitokset Leilalle ja Onnettarelle :)

Paketti tuli tänään postissa, ja siellä oli palkintohupparin lisäksi yllätyksekseni muutama muukin pikkulahja: muistitikku, vara-akku, kynä ja rannekoriste. Hauskaa! Hupparin lahjoitan tuttavapiirin nuorelle. Loput tilpehöörit taidan kuitenkin pitää itse :)




















Terkuin,
Nina

torstai 16. maaliskuuta 2017

Edulliset meikkiostokset Cittarista

Hei,

Kävin Citymarketissa ja yllätyin iloisesti, Lumenen tuotteita oli jälleen kerran hyvässä alessa. Tosin Cittarissa on yleensä aina jotain Lumenea tarjouksessa, joten sen ei pitäisi enää yllättää. Nappasin mukaani jemmaan puuterin, käytän CC-puuteria sävy Light/Medium, joka sopii vaalealle talvi-iholle mainiosti. Lisäksi otin testiin kokonaan uuden tuotteen: Blueberry Eyebrow Shaping Wax. Elikkäs kulmakarvameikki.

En ole koskaan värjännyt enkä maalaillut kulmiani, joten tämä on sopivan vaalea ja hillitty sävy aloittelijalle. Minun nuoruudessani muoti oli niin paljon luonnollisempaa, vai kultaako aika kenties muistot, mutta aikaisemmin ei olisi tullut mieleenkään ostaa jotain tällaista. Nyt kuitenkin Instagramia ja mitä-näitä-nyt-on-kanavia seuratessa on tullut selvääkin selvemmäksi, että laitetut kulmat ovat SE juttu kasvojen ilmeen luomisessa. En nyt ole ihan varauksettoman ihastunut tähän ajatukseen. En myöskään ihan välttämättä halua uutta pikkutekemistä aamutoimiini, mutta sain tän hei halvalla! :D



Puuteri maksoi 10,90 € (norm.15,90 €) ja kulmavaha 5,00 € (norm. 9,50 €).

Nyt kannattaa nauttia säästä, ainakin meillä täällä Etelä-Suomessa aurinkoa ja kevättä piisaa. Huomenna sen sijaan on tiedossa räntää ja pikku-ukkoja :O Aurinkoista päivänjatkoa!

Terveisin,
Nina

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Pikainen vinkki Lidliin

Moi,

Viime postauksessa mainitsin, että Lidlissä on pähkinät tarjouksessa säännöllisin väliajoin. Nyt olivat laittaneet Cashewit hyvään aleen. Ostin kuusi pussia. Joten jos sinäkin haluat hamstrata terveellistä pikkusyötävää kotiin, töihin, luennolle tai illanistujaisiin niin nyt olisi tilaisuus! Kg-hinta n.11,50 €.

Hyvää viikonloppua!

T. Nina

P.s. tarjous on voimassa ke 8.3. asti.

tiistai 28. helmikuuta 2017

Lidlin ostokset - kolme muovikassillista

Heippa pitkästä aikaa!

On se vaan kumma, miten paljon ruokakaupasta tulee ostettua tavaraa. Me siis olemme kolmen hengen perhe ja yksi perheenjäsen on Nelivuotias, joka ei ole mikään ahmatti vaan päinvastoin, oikein saa maanitella syömään. Mutta perussetti on kolme-neljä muovikassillista, ja kaupassa käydään nykyään parin päivän välein. En kyllä muista, että omassa lapsuudessani olisi ihan noin paljon ostettu ruokakaupasta, ja meitä oli sentään neljä!

Tässä kuva, mitä tällä kertaa tuli kannettua kotiin. Lidlissä minulle lähes aina käy niin, että ostan paljon muutakin kuin mitä listalla oli. Lähinnä täydennän varastoja niissä tuoteryhmissä, joiden tiedän varmasti kuluvan muutaman kuukauden sisällä, kuten kahvi, vessapaperi, makaroni, mehut. Jos eteen tulee sopivia tarjouksia, niin hyödynnän niitä täysimääräisesti. Viimeksi siellä oli saksanpähkinät hyvässä alessa, ostin saman tien kuusi pussia. Pärjätään seuraavaan aleen asti :D Lidlissähän pähkinäpussit ovat perushinnaltaankin muita kauppoja edullisempia ja lisäksi laittavat ne hyvään alennukseen muutaman kuukauden välein. Joten hamstraan aina alesta, ja ollaankin tässä vuoden päivät syöty terveellisiä maukkaita pähkinöitä välipalana varsin edullisesti.

Menipä jaaritteluksi, tässä siis se kuva:

Taaperon lasagne-mikroateria oli tarjouksessa. Säästän sen kevääksi mökille, jossa sen voi lämmittää vesihauteessa, kun me muut syödään grillimakkaraa. Mikrokeitot olivat myös tarjouksessa, joten helpotin elämääni ottamalla pari kappaletta päivälliseksi. Vauvanruuat tuossa taustalla... ne on meidän "vauvan" spesiaaliherkkuja :) 8 kk tarkoitettu Couscous-kana-ateria maistuu varsinkin. Täydennän sitä kylläkin tilkalla oliiviöljyä ja salaattisilpulla ja oheen ruisleipää, että on tarpeeksi täyttävä ateria.

Lasten kosteuspyyhkeet olivat myös tarjouksessa, joten ostin niitä varastoon. Kuluvat viimeistään kesällä mökillä tai retkillä. Niillähän voi aikuinenkin hyvin pyyhkiä esim. käsiä.

Vielä kommentti tuosta vasemmalla olevasta uunikana-boxista. Olin huolimaton ja katsoin hinnan väärin. 4,49 € on kilohinta, eikä boxin hinta kuten kuvittelin. Boxi maksoi lopulta noin 7,60 €. Huomasin sen vasta kassalla, oma moka. Vaikutti kuitenkin niin herkulliselta, että ostin sen silti. Ja tänään paistan, nams! (Sen oheen teen lohkoperunoita edellisten päivien ylijääneistä keitetyistä perunoista. Osan maustan homejuustolla, sitä myytiin meidän S-marketissa 0,10 €/kpl, koska päivämäärät. Tänään ja huomenna on viimeiset päivät, jolloin uskallan vielä sitä käyttää.)

Kaikkien ostosten tarkkoja hintoja minulla ei ole heittää, sillä olen ottanut tavaksi tarkistaa kuitin ja vaihtorahat saman tien kassalla. Sitten heitän kuitin heti roskikseen. Yksinkertaistan elämäämme,  kun en kuljettele niitä mukana. En nykyään pidä mitään kirjanpitoa, koska kulutus on tasaista ja ostetaan aika samoja juttuja koko ajan. Tämän satsin hinta oli kokonaisuudessaan noin 47 €.

Kukkaset ovat tässä vain koristeena hiukan keväistä ilmettä tuomassa. Sain ne Puolisolta, eivätkä ne siten sisälly tuohon summaan.

Terveisin,
Nina

P.S: Ihmeesti noita päivämäärä-jämä-eriä on ollut tarjolla. Tänään menin R-kioskille ostamaan suklaata. Joo ei kovin nuukaa :/ Fazerina-patukka olisi ollut 1,20 €, mutta myyjä kertoi, että Fazerin joulusuklaata saisi koko levyn 1 €. No pakkohan se oli ottaa. Oma moka tämäkin... Note to self: Älä poikkea R-kioskille.



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Härkis ja härkäpapurouhe kokemuksia

Hei!

Härkis oli kuluneen vuoden hitti ruokamarkkinoilla. Eikä ihme, olen kokeillut sitä ja oli kyllä hyvänmakuinen ja helppokäyttöinen valmiste. Ei vaan ihan halvimmasta päästä. Tutkin sitten päivänä muutamana kaupan kuiva-ainehyllyjä ja sieltä pisti silmään Härkäpapurouhe-niminen paketti. Valmistaja oli sama Verso kuin Härkikselläkin.

Eilen meille tuli vieraaksi gluteenitonta kasvisruokaa suosiva ystäväni. Tein ruuaksi kaalilaatikkoa riisi-ohralla ja proteiiniksi vaihdoin jauhelihan tilalle härkäpapurouheen. Joo ei kovin juhlavaa tarjottavaa... mutta eipä tässä ollut juhlista kysekään ja lämpimät pitkään haudutetut laatikkoruuat maistuvat pakkaspäivinä erityisen hyviltä. Laitoin rouheen muiden raaka-aineiden joukkoon sellaisenaan, silmämääräisesti mitaten. Käyttö ei edellytä liottamista, ruskistamista tai mitään muutakaan esivalmistelua. Laatikko oli uunissa täydellä lämmöllä noin tunnin ja sen jälkeen hautui sammutetussa uunissa vielä toisen tunnin ennen ruokailua. Reseptinä oli ihan perus-kaalilaatikko.

Härkäpapu on paketin mukaan pohjolan vanhimpia viljelykasveja, sitä on viljelty täällä aina 1200-luvulta lähtien. Sopii ihmetellä, miksi tuontipavut ovat niin suosittuja verrattuna tähän ravinteikkaaseen ja helposti viljeltävään kotimaisen lajiin... Proteiinia rouheessa on 46 %, Härkiksessä 17 %. Rouhe on riittoisaa, tilavuus kasvaa tuotteen kostuessa.

En halua sinänsä dissata Härkistä, se on hieno kotimainen innovaatio! Mutta härkäpapurouhe on se valmiste, joka siirtyy tämän nuukailukeittiön vakiorepertuaariin. Se on pikaisesti arvioiden noin 3-4 kertaa edullisempaa sekä myös ravinteikkaampaa ja säilyvämpää. Se on myös erittäin helppokäyttöistä. Miedon maun ansiosta sen voi maustaa moneen reseptiin sopivaksi. Kuten näette, minusta tuli nyt aivan härkäpapurouhe-fani!

Talviterveisin,
Nina

P.S. Ystäväni söi ruokaa ihan mielellään. Puoliso söi ja kommentoi jotain neutraalia. Nelivuotiaan kommentti oli: Hyi! Pahaa! Se taisi kylläkin johtua pääasiassa kaalista. Mutta vähän täytyy vielä muokata maaperää, että saadaan perhekin innostumaan härkäpavusta.


sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Uuteen vuoteen uusin lupauksin

Hei,

Ja hyvää alkanutta vuotta täältäkinpäin! Mitäpä olisi Uusi Vuosi ilman uuden vuoden lupauksia? Joka ikinen vuosi sitä katsoo kohti tulevaa aina yhtä kirkasotsaisena, täynnä aitoa lapsenuskoa siihen, että Nyt Se Suuri Muutos Alkaa. Minä ainakin tunnen joka vuoden vaihtuessa, että nyt alkaa uusi elämä. Olen kuitenkin oppinut sijoittamaan tuon huikean uudistumisen melko maltillisiin kehyksiin.

Pienet ja selkeät uuden vuoden lupaukset yleensä toteutuvat parhaiten. Yhtenä vuonna lupasin vähentää TV:n katselua, ja sen teinkin. Se oli ennen älypuhelinten aikakautta, joten minulle jäi sinä vuonna ällistyttävän paljon aikaa tehdä kaikkea muuta. Vaikken vähentänyt päivätyötäni lainkaan, koin, että kiire katosi ja stressi väheni. Ehdin ihan helposti tekemään kaikki "elämän perusjutut" ja panostamaan ystävyyssuhteisiin ja muutamiin omiin projekteihin, mitä ne silloin olivatkaan.

Tänä vuonna 2017 lupaan juoda enemmän vettä ja vähemmän kahvia. Tavoittelen sillä useampiakin hyötyjä. No tietenkin rahansäästöä suodatinpussien, kahvinpurujen, sähkön ja laitteen kulumisen osalta. Lisäksi säästän aikaa. Kahvin keittäminen vie enemmän aikaa kuin veden laskeminen hanasta. (Asun kylläkin kaupungissa, joka loisti juuri vesiongelmillaan Iltalehteä myöden. Että nyt just haetaan vesi tankkiautosta kaupungilta tai tuttujen porakaivosta tai hanasta muualta, taikka keitetään hellalla. Että ei kyllä säästy yhtään aikaa juoda vettä vs. keittää kahvia :´D ) Olen kahvin suurkuluttaja, joten uskoisin, että vähentämällä esim. 5 kupin päivätasolle, se olisi hyväksi myös terveydelle. Lisäksi varmaankin nukun keskimäärin paremmin, mikä hyödyttää jaksamista ja hyvinvointia monin tavoin. On myös tutkittu juttu, että univaje vaikuttaa insuliiniaineenvaihduntaan, ja sitä kautta aiheuttaa mm. vyötärölihavuutta. Aion siis myös hiukkasen hoikistua ;) Tällä yhdellä pikkutoimella siis aion säästää rahaa, säästää aikaa, parantaa terveyttäni, hyvinvointiani ja yöuniani sekä laihtua. Helppo homma.

Näiden hyvien aikomusten siivittämänä toivotan onnea, menestystä ja iloa tulevaan viikkoon ja koko vuoteen!

Nina