perjantai 12. elokuuta 2016

Nuukailijan arkikeittiö: Broileria juustokastikkeessa

Heippa!

Tämä ruoka lähti siitä, että kaapissa oli puoli rasiaa Philadelphia-tuorejuustoa, jota olin aikaisemmin käyttänyt kotitekoiseen jäätelöön. Mihin saisin loput kulumaan..? Tuo ei oikein maistu leivän päällä jostain syystä. Kaivoin esiin ihan perinteisen keittokirjan ja ryhdyin selaamaan. Silmiini sattui simppeli resepti lintu-&riistaruoat-osiossa. Broileria, tuorejuustoa ja muutama mauste. Niin yksinkertainen, että sen olisin voinut toki innovoida ihan itsekin. Mutta sitä siis tekemään.

Broilerijuustokastike resepti sekä tuorejuusto, mustapippuri ja suola. Kuvasta puuttuvat yrttimausteet.

Resepti: Broileri-juustokastike

350 g marinoituja broilerinsuikaleita
100 g yrttituorejuustoa tai sulatejuustoa
1/4 tl mustapippuria
1/4 tl suolaa

Ruskista suikaleet kevyesti. Lisää juusto. Hauduta miedolla lämmöllä 10-15 min. Mausta. Tarjoa keitetyn riisin tai pastan sekä salaatin kera.

Arviointi

Hyvää: Ihan ok. Ensi kerralla jätän meiramin pois ja kokeilen rakuunaa tai oreganoa.
Halpaa: Näillä aineksilla oli edullista, alennustarralihaa ja jääkaapin tähteitä ja olemassa olevia kuiva-aineita käyttäen.
Terveellistä: No jaa... Tuorejuusto oli rasvaista, mutta lisäkesalaatti toi toki keveyttä, ja annos oli kaikenkaikkiaan maltillisen kokoinen. Broileripaketissa oli vain 300g, ei ohjeen mukaista 350 g. Suolan määrää voi vähentää, jos juustovalmisteessa on reilusti suolaa.
Äkkiä: Ok! Sopii arki-iltaan töiden jälkeen. Pasta tai riisi kiehahtaa samalla kun kastike on hautumassa.

Muuta mainittavaa

Löysin kaupasta broilerisuikaleet -30% tarralla ja koska se meni heti valmistukseen, niin pvm ei haitannut. Tuorejuusto tosiaan oli jämä kotijäätelön askartelusta Reseptistä poiketen lisäsin yrttimausteet erikseen, laitoin basilikaa ja meiramia, noin 1/2 tl kumpaakin.

Tällä ohjeella ei ruuanlaittoon kulu koko iltaa ja voi lähteä vaikka nauttimaan näistä ihanan kirkkaista ja kuulaista alkusyksyn ilmoista. Meillä ainakin oli raikas syksyn tuntu ilmassa aamulla kun lähdin viemään Nelivuotiasta hoitoon. Illemmalla takuulla ulkoillaan kun aurinkoista näyttäisi olevan -  ulkoilkaa tekin :) Hyvää viikonloppua!

Terveisin,
Nina

P.S. Voin joskus raportoida siitä kotijäätelöstäkin, sitten jos/kun saan kehiteltyä kunnollista ilman jäätelökonetta tehtävää jätskiä. Tämä viimeisin persikkajäätelöyritelmä oli ihan hyvää taikinavaiheessa, mutta voi että, mikä kalikka siitä tuli pakastimessa :O Sulatettuna oli taas hyvää, vähän kuin vaniljavanukasta, jossa oli jäähileisiä persikanpaloja seassa. Ehkä ensi kesänä laitankin jääpalamuottiin muussattua persikkaa ja luovun muista, taitojeni ulottumattomissa olevista  yritelmistä. Niistä saisi aika hyvää jäävettä. Hitsi kun tällaiset ideat tulevat juuri silloin kun kesä on loppu.



tiistai 9. elokuuta 2016

Kiva Planner edullisesti

Hei!

Plannerit ovat nyt nosteessa. Sellaiset isommat ja perusteellisemmat kalenterit, joihin suunnitellaan elämänmenoa vähän tarkemminkin. Niitä koristellaan ja tuunataan mieleisillä kuvilla, tarroilla, washi-teipeillä, jne. En ole koskaan ollut innokas askartelija, mutta nyt olen kuitenkin tempautunut mukaan tähän villitykseen. Säästäväisellä tyylillä kylläkin.

Plannereita voi tilata personoituna ainakin ulkomaisista verkkokaupoista. Niissä voi muokata ulkoasua ja sisältöä monin tavoin. Mm. että ovatko viikkonäkymät vaaka- vai pystytasossa. Asiaan vihkiytyneillä on oma slangi, joka ei ihan heti avaudu. Kun puhutaan, että onko planneri vertikaalinen vai horisontaalinen, tarkoitetaan juuri tuota viikkonäkymien asettelua. Muistiinpanojen tekeminen Bullet Journal-menetelmällä on puolestaan lyhennetty bujoksi.

Suomessakin on jo omia Planner-ryhmiä, ainakin nettisivusto ja facebook-ryhmä Planner Lovers Finland. Maailmallahan tämä on ollut iso juttu jo monta vuotta. Plannereita ja oheistarvikkeita myydään kuin siimaa ja YouTubesta löytyy toinen toistaan hienompia Planner-videoita.

Hienot kalenterit maksavat monta kymmentä euroa. Ykkösmerkki taitaa olla Erin Condren ja sen  tilaaminen Suomeen kustantaa käsittääkseni yli 100 €, kun jo valmiiksi suolaiseen lähtöhintaan lisätään postikulut ja tulli. Personal Planner on hiukan edullisempi puoti, ja siellä minäkin kävin alustavasti suunnittelemassa itselleni allakan. Hinta olisi ollut noin 30 €. Täytyy sanoa, että tosi nättejä malleja siellä kyllä oli...

Mutta mikä neuvoksi, jos haluaa kunnon perusteellisen ja tukevan Plannerin edullisesti? Löysin vastauksen Suomalaisesta Kirjakaupasta. Siellä on myynnissä Opettajan Tuntimuistio 2016-2017. Siinä on ihan samanlainen sisältö kuin kalliimmissa Plannereissa. No mitään koristelua siinä ei tietenkään ole, sehän on ammattikäyttöön tarkoitettu allakka. Hinta? 14,95 €!!! Joka kuukauden alussa on yhden aukeaman kokoinen kuukausinäkymä, joka on minulle must. Haluan saada kerralla kokonaiskuvan siitä mitä on tulossa. Sen jälkeen vertikaaliset viikkosivut. Paljon lisäsivuja muistiinpanoille. Erilaista opettajaspesifiä aineistoa, jota voi käyttää tietty muuhunkin, jos haluaa. Esimerkiksi lukujärjestyksiin voi merkata omia tai lasten lukujärjestyksiä, omia harrastuksia, treeniaikatauluja, siivousaikatauluja :D tai vaikka ruokasuunnittelupohjan, jos noudattaa jotain vakiomallia. Parilla aukeamalla on vuosikalenteri, jossa on pienet kirjoitustilat. Voisin ehkä sijoittaa siihen jonkunlaisen finanssiseurannan. (se tosin toimii hyvin Excelissäkin) Erilaisille luettelosivuille voi laittaa vaikka mitä, esim. omia projekteja, kuten remontit tai lomasuunnitelmat, kokeiltavat uudet reseptit, ostoslistat.

Miksi siis Planneri eikä sähköistä kalenteria? Plannerointi on harrastus sinänsä. Sähkökalenteria käytän itsekin kaikkiin työasioihin. Muissa asioissa on mukavaa katsella vähän värikkäämmän ja hauskemman näköistä paperiversiota. Samalla se toimii myös jonkinlaisena päiväkirjana ja muistojen kirjana siitä mitä olen milloinkin tehnyt ja millaista elämä on ollut. Ehkä joku sukututkija hyötyy tästä sadan vuoden kuluttua :) Ruudun tuijottamista on muutenkin nykyään ihan tarpeeksi. Tuntuu, että paperisen kalenterin katselu tuo helpotusta silmille.

Tässä kuva meikäläisen tämän viikon pohjasta, siinä ei siis ole vielä mitään tekstiä, paitsi vasemmassa alareunassa oli jo pari muistettavaa asiaa, joita en halua jakaa koko maailman kanssa :) Päivämäärän viereen washi-teipin yläpuolelle saatan kirjoittaa päivälle otsikon, esim. Paluu mökiltä, tai jotain muuta mikä luonnehtii kyseistä päivää sopivasti. Tarroilla olen kuvannut hauskoja asioita, ma-aamuna oltiin vielä mökillä, joten siitä syystä kalat ja simpukat. Sunnuntaina päästään taas vesille, siitä syystä Muumipappa-kapteeni. Vasemmalle alas kirjoitan tärkeitä ko.viikolla muistettavia asioita. Oikealle alas tulee Ateria tarjolla-niminen ruutu, johon laitan seuraavien päivien ruokasuunnitelmaa, sikäli mikäli jaksan suunnitella etukäteen... tai sitten vaan päivitän jälkikäteen mitä tuli tehtyä. Se auttaa pitämään ruokavaliota monipuolisempana. Yläpuolella oleva kapoinen ruutu on pyhitetty liikuntasuorituksille. Joka päivä pitäis jotain... Pitäkää peukkuja, että siinä olisi loppuviikolla jotain merkintöjä :O


Tää lähtee nyt askartelemaan Plannerin seuraavaa aukeamaa, heippa!!

T: Nina

P.S. Vielä vinkki ultrasäästäväiselle: Kaikkein halvimmaksi harrastus tulee Bullet Journal-tyylillä. Siinä siis tiettyä tekniikkaa noudattaen tehdään itse kalenterin ja muistikirjan yhdistelmä. Tarvitaan vain vihko ja kynä. Aikaa sen sijaan tarvitsee panostaa enemmän. Tämä siis jos et halua käyttää sähkökalenteria, jolloin ei kulu rahaa eikä aikaa, mutta sitten ei olekaan enää kyse Planner-harrastuksesta.

Kokeilin tätä BuJoa pari vuotta sitten. Minusta oli tosi kiva ajatus, että olisi kaikki samassa vihkossa ja sellaisella mallilla kuin itse haluan. Mutta ei minulla käytännössä ole ollut aikaa askarrella koko settiä, joten homma hyytyi alkuunsa.





perjantai 5. elokuuta 2016

Perjantaipulla

Luit oikein, se on pulla (ei pullo!). Jos ei joka päivä mussuta herkkuja - mihin tähtään, vaikkei se ihan toteudukaan - niin perjantaina on ansainnut iltapäiväkahvin seuraksi jonkun ihanan sokerisen herkkupullan. Hintaa vaan kertyy niillekin vuoden aikajänteellä aika paljon. Pulla kahvilassa maksaa noin 2,5 € ja se vuoden mittaan 130 €. Vitriinipulla jostain paistotiskistä maksanee edullisimmillaan noin 0,5 €, joka tekee vuodessa 26 €.

Minun perjantaipullani on tällä viikolla vaalea paahtoleipä, jonka päälle ripottelen kanelia ja sokeria. On muuten hyvää. Eikä närästä kuten hiivataikinaiset oikeasta pullataikinasta tehdyt leipomukset.

Kuvaa ei ole, mutta ehkä jokainen osaa mielessään visualisoida miltä kaneli-sokeri-paahtoleipä näyttää :D Ei ihan korvapuustilta... Mutta kannattaa kokeilla kahvin tai teekupposen tai vaikka mehun kanssa!

Hintaa tälle kahvileivälle kertyy seuraavasti: Cittarin tarjouksesta Iso Paahto -paketti 1 €, jolloin yhden siivun hinnaksi tulee noin 5 snt. Muutama sentti mausteista, joten kokonaishinta noin 8 snt luokkaa. Vuosikustannus olisi siten noin 4,15 €. Toinen asia sitten on, että riittääkö 1 kpl viikossa. Kun kanelit, sokerit ja vehnäsiivut ovat koko ajan käsillä, niin voi olla että pullaralli alkaakin jo maanantaiaamusta... Vinkki on siten sovellettavissa itse kunkin henkilökohtaisen itsehillintätason mukaisesti!

Leppoisaa viikonloppua!

Terveisin,
Nina

tiistai 2. elokuuta 2016

Maauimalaretkillä

Hei ja hyvää elokuun alkua!

Kesää on vielä jäljellä, vaikka duunit ja päiväkodit olisivat jo alkaneetkin. Ainakin viikonloput ja illat on aikaa nauttia kesäelämästä :)

Me ollaan tänä kesänä innostuttu maauimaloista. Aikaisemmin käytiin Puolison kanssa paljon luonnonjärvissä ja myös Vantaanjoen rannoilla. Oli kyllä ihanaa hikisen työpäivän jälkeen lähteä iltauinnille jollekin pikkurannalle, joita meidän silloisen asuinpaikan nurkilla oli useampia. Nykyisellä kokoonpanolla maauimalat ovat kuitenkin verrattoman kivoja ja käytännöllisiä. Olemme käyneet Porvoossa Kokonniemen ja Helsingissä Kumpulan uimaloissa. Ne ovat erilaisia paikkoja mutta kumpikin verrattomia omalla tavallaan.

Kokonniemessä on hiekkaranta, oikein ihana biitsi hienoa vaaleaa hiekkaa. Siellä on erikseen merkitty matala alue lapsille ja lapsia siellä paljon kauniilla ilmoilla onkin. Sisäänpääsy ei maksa mitään, ja palveluihin kuuluu suihku, vessa ja pukuhuone. Mitään lukollisia lokeroita tai muita tavaransäilytystiloja en löytänyt, ja porukalla näyttikin olevan isot kassit vierellään rannalla. Kioskissa myydään jotain pientä, kuten kahvia, jäätelöä, sipsejä, ym. Paikka on valvottu, ja uimavalvojan tuoli oli keskellä sitä lasten pikkubiitsiä. Nähtävästi siellä pidetään myös uimakouluja lapsille. Mikäs sen hauskempaa! (Me käytiin keväällä Nelivuotiaan kanssa uimahallin uimakoulussa, kun ei tiedetty, että ulkouimakoulujakin olisi ollut tarjolla. Oli muuten edullinen - viiden kerran kurssi maksoi vain 25 €, ja se oli lapsi-aikuinen-ryhmä, eli paikka oli sekä lapselle että vanhemmalle.) Porvoolaisittain uimakoulu oli kaksikielinen ja sitä oli ihan hauska seurata sivusta "Nyt otetaan lötköpötköt - nu tar vi lötkön" :D Tiedän, että monia kaksikielisyys ärsyttää, mutta ainakin nämä uimaopettajat osasivat molempia kieliä tarpeeksi hyvin, niin ettei se kuulostanut ylimieliseltä.

Lammikko on sen verran iso, että me aikuisetkin voitiin ihan hyvin uida kunnon lenkkiä. Ja hyppytorni on myös - minä en kyllä sellaiseen uskaltaudu, huh!

Kokonniemen etu on minusta se, että siellä pääsee rentoon hiekkarantatunnelmaan helposti, jos sattuu muutenkin olemaan kulmilla. Fillarilla Teneriffalle! ;)

Kumpulan maauimala taas on ihan toisen tyyppinen ja ihana paikka sekin. Itse kun olen Pohjois-Helsingin lapsia, niin senkin puolesta se tuntuu kotoisalta ja omimmalta paikalta. Kyseessä on vuoden -52 Helsingin Olympialaisiin rakennettu uimareiden harjoitusallas, joka otettiin kisojen jälkeen yleisöuintikäyttöön. Tämä paikka ei siis ole biitsi vaan ikään kuin uimahalli avaran taivaan alla. Vesi ja altaat ovat taatusti puhtaita (kloorattuja?) ja huollettuja ja palvelut ovat samat kuin uimahalleissa. Pääsymaksu on aikuisilta 4 € ja lapsille alle 7-v. ilmainen. Uintiratojen lisäksi siellä on lastenallas, hyppyallas ja vauvoille vielä erikseen oma pikkuallas. Alueella on nurmikkoa piknik-henkiseen oleiluun, leikkivälineitä sekä pöytäryhmiä omien eväiden syömiseen. Pukuhuoneiden yhteydessä on lukolliset kaapit ja suihku- ja saunatilat. Alueella oli myös kahvila, mutta sen tarjontaan ei tullut perehdyttyä, meillä nuukailijoillahan oli tietenkin eväät mukana ;) Jäätelökioski on kyllä kiva, jätskiä kun ei oikein omiin eväisiin ihan niin helposti saa mukaan. Minusta tämä on todella viihtyisä ja kodikas paikka :) Me ollaan käyty siellä aamupäivisin ennen päiväuniaikaa ja ilmeisesti myös ennen pahinta ryysistä. Lastenaltaalla on silti ollut kohtuullisen paljon lapsia, ja aikuisen on tarpeen olla koko ajan valvomassa omiaan. Veikkaisin, että uimavalvojalla on tässä paikassa enemmän kuin tarpeeksi katsottavaa (väkimäärän takia siis).

Kumpulaan pääsee hyvin Helsingin busseilla. Pysäköintialue löytyy ja aamusta klo 9 maissa siellä on yleensä ollut vielä vapaita ruutuja. Nykymenon mukaisen kokoisilla autoilla ruudut kuitenkin tuntuvat pieniltä, joten parkkeerauksen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Meillä oli muuten nyt käytössä se Angry Birds-uimarengas, joka oli aikaisemmassa Saiturin Pörssin ostokset-postauksessani. Se ei ollut halvin rengas, mutta kun noin Birdsit on nyt SE juttu... Nelivuotias ui sillä siten, että rengas on pystyasennossa (vähän samalla tavalla kuin lötköpötkön kanssa oppi uimaan uimakoulussa). Rengas ei siis kellu veden pinnalla vaakatasossa. Tätä hiukan ihmettelen, mutta eipä se menoa haitannut. Ehkä rengas on hänen painoonsa nähden hiukan liian pieni. No, tää kesä mennään tällä renkaalla ja ensi kesänä tutkitaan asiaa uudemman kerran.

Aurinkoista päivän jatkoa niin lomalaisille kuin työtätekevillekin! :)

Terkuin,
Nina







keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Saiturin Pörssin ostoksia

Hei!

Tässä tämänpäiväisiä löytöjä Saiturin Pörssistä. Muuton jälkeen on tullut käytyä siellä harmillisen harvoin, joten tänään hengailin siellä oikein ajan kanssa  tutkimassa hyllyjen tarjontaa. Kaikkea kivaa ja hyödyllistä löytyikin jälleen kerran.

Kertakäyttösadetakit, myös lastenversio (löytö, ei ole joka huoltsikalla tarjolla!) sekä pojan lippis (1€) lähtevät mökille pahan päivän varaksi. Siellä jos lippis häviää niin uutta pitää lähteä hakemaan kirkonkylältä pidemmän automatkan päästä, joten edullinen varalippis on tarpeen.

Nämä myös olivat superedullisia:
Herbinan dödöt tarjouksessa 1€/kpl. Pastillit 0,29€ koska pvm. Mutta eihän kurkkupastillit oikeasti vanhene, nehän ovat lähes pelkkää sokeria. Sporttisukat 1€.

Lapsen hammasharja ja oma shampoo ihan pikaiseen tarpeeseen. Saiturissa on muuten ihan huippuedullisia lasten hammasharjoja, olikohan se 0,69€ tai jtn sitä luokkaa. Tuo Colgate oli kyllä vähän kalliimpi, mutta tykkään sen merkin harjoista eniten... johonkin pitää nuukailijankin satsata ;) Olen ostanut kyllä niitä halpisharjojakin, ja ihan hyvin ovat toimineet mummolakäytössä ja välillä kotonakin.

Me ollaan lähdössä auton kanssa lomareissuun: reittisuunnitelmana Turku-Ahvenanmaa-Ruotsin rannikko-Suomen Lappi. Ajateltiin ottaa retkikeitin ja tehdä mahdollisuuksien mukaan itse ruokia kivoilla taukopaikoilla. Lihapullat,  nuudelit ja pikakahvi ovat siihen tarkoitukseen. Tikka Masala-kastike käytetään ehkä kuitenkin kotona, se oli 1,49€ ja mielestäni ihan kohtuuhintainen sekin.

Pyykkiaine on menossa äidilleni, joka hoitaa kullannuppua kun minä shoppailen. Kasvi ja servettiteline kuvausrekvisiittaa (kuulostaapa hienolta...) :) Koko lysti maksoi 32,40€.

Kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa Bloggerin sovelluksen kautta, joten jos tämä näyttää jotenkin oudolta tai erilaiselta kuin yleensä, siinä selitys.

Iloista päivänjatkoa!

Terveisin,
Nina

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kesäinen mansikkaretki

Aamupäivää!

Kuten aiemmin kirjoitin, kävin mansikoita poimimassa :) Retki suuntautui Koivistoisen mansikkatilalle Vantaalle. Sinne pääsee omalla autolla kätevästi kun käännytään Lahdentieltä Koivukylään päin. Minun muistikuvissani tien nimi on Koivukylänkaari, mutta nykykartoissa lukee Ylismaantie... Olen asunut kulmilla joskus nuorena, mutta ehkä nimikkeistö on muuttunut tai sitten muistan vaan väärin mikä ei mahdotonta ole sekään yli kymmenen vuoden jälkeen. Parkkitilaa oli ihan reilusti ainakin aamupäivästä. Busseja varmasti tulee lähistölle myös, sillä ollaan Havukosken asuinalueen tuntumassa. Paikanpäällä oli iloisena yllätyksenä autokuljetus myymälän luota poimintapaikalle. Se on muutama sata metriä, että kyllä sen toki käveleekin jos haluaa.

Pellolla jaettiin mainosmielessä RedBullia. Otin ilmaisen tölkin mielelläni vastaan. Henkilökunta näytti jokaiselle oman rivin, josta lähteä poimimaan. Me olimme kaverin kanssa liikkeellä ja poimittiin samaa riviä vastapäätä toisiamme niin, että oli helppo jutustella samalla. Ilman muuta tällainen retki kannattaa ottaa huviretken ja seurustelun kannalta :)

Mansikat olivat isoja ja sopivasti kypsiä. Kyseessä oli varhainen lajike Hani. Myöhemmin kypsyy kuulemma vielä Polkaa. Poiminta-aika kestää suurinpiirtein heinäkuun. Eipä meillä kovin kauaa mennyt kun oli ämpärit täynnä :) Sen verran vinkkiä voin antaa, että kannattaa helteestä huolimatta varustautua pitkin hihoin ja lahkein, jos suinkin kestää. Irtolahjehousut (retkeilyhousut) ja hengittävät tekniset materiaalit ovat hyviä. Itse olin kyllä hengittävissä vaatteissa, mutta lyhyin hihoin ja lahkein. Helle, heinät & hikoilu -yhdistelmä ei ihoani hellinyt ja kotiin päästyäni oli kutisevat ja punoittavat käsivarret ja kintut. Vesipesu ei auttanut vaan ihoa rupesi oikein polttelemaan :/

Poiminnan jälkeen ämpärit punnittiin ja maksu suoritettiin kassalle. Homma hoitui kaiken kaikkiaan erittäin sujuvasti ja palvelu oli ystävällistä. Melkein tekisi mieli mennä vielä uudestaan, sen verran mukava tämä retki oli. Marjoja on kuitenkin nyt niin paljon, ja pian on aika kerätä mustikoita. Pakastimessa on tilaa mutta pakastusrasiat uhkaavat loppua. Ehkä vihdoin ryhdyn siihen kaikkien nuukailijoiden perustouhuun, eli rupean pesemään margariinirasioita pakastusrasioiksi :) Tai sitten on kerrankin järkisyy ostaa Aino Karpalo-kinuski-jäätelöä... siis ihan vaan rasian takia tietenkin :D

Kotona lajittelin mansikat seuraavasti: kahteen kulhoon suoraan syötäväksi kauneimmat itselle ja lastenvahtina toimineelle Mummulle. Muut kauniit kokonaisena rasioihin. Vähän kuhmuiset mutta hyvät viipaleina rasioihin, sokeria kerrosten väliin. Ne, joista tarvitsi leikata osia pois, soseutukseen. Alun perin ajattelin kokeilla myös kuivaamista, mutta se jää nyt seuraavaan kertaan. Olisi mukava talvella lisätä myslin joukkoon kuivattua mansikkaa ja tunnelmoida kesämuistoilla.

Mansikoita on nyt nautittu meillä sellaisenaan ja jäätelön kanssa tietysti. Aamupuurokin on ollut verraton herkkuhetki kun kaurapuuron kaverina on mansikkaa ja maitoa :)

Mansikkaisin terveisin,
Nina




































P.S. Siitä RedBullista. Minulla on energiajuomille tasan yksi käyttökohde: pitkät automatkat. Olen huomannut, että silloin niistä saa jotain irti. Juoman avulla tosiaan pysyy skarpimpana vähän paremmin ja pidempään. Tietysti tauot ja muu ravinto ovat ensisijaisia, mutta jos energiajuomalla voi vielä vähän lisätä liikenneturvallisuutta, niin menköön vaikka epäterveellistä onkin. Joten tämä tölkki säästynee seuraavalle mökkireissulle.


perjantai 1. heinäkuuta 2016

Pari huomiota ruuanlaitosta ja astiahuollosta mökillä ilman juoksevaa vettä

Hei!

Me vietettiin juhannusta mökillä ja täytyy sanoa, että oli kyllä kivaa. Säät suosivat ja sukulaisia oli koolla reilu kymmenkunta. Itse menin tosin aattonakin naperon kanssa nukkumaan jo ennen puoltayötä, mutta ehkä elämän tarkoitus ei ole juhlapyhäriekkuminen ;) Talviturkki lähti, kävin uimassa neljä kertaa ja vesi oli just sopivan lämmintä. Vaari oli tehnyt Nelivuotiaalle mato-ongen ja opetti hänelle onkimista. Käytiin soutelemassa ja poimittiin lumpeenkukkia pihan koristeeksi. Pelattiin palloa. Olisihan tuolla pidempäänkin viihtynyt, mutta ehkä tänne kaupunkiinkin taas sopeutuu.

Muutama asia tuli mieleen tuosta mökin ruokahuollon pyörittämisestä, joten laitan ne tänne ylös note-to-myself-tyyppisesti.

Tiskaaminen on väistämätöntä. Vesi kannetaan ensin sisään ja lämmitetään joko saunan lämmityksen yhteydessä tai kaasuhellalla kattilassa. Sitten astiat pestään käsin ja huuhdellaan. Hommaa voi helpottaa käyttämällä kertakäyttöastioita, mutta siitä kertyy kustannuksia ja jätettä. Ainakin meillä ne mukit ja kupit kulkeutuvat ihmisten mukana eri paikkoihin ja pian ei enää tiedetä mikä on kenenkin kippo. Joten kertakäyttöastioihin, ainakin mukeihin, kahvikuppeihin ja leipälautasiin, voi kirjoittaa oman nimen ja käyttää samaa koko päivän. Tästä voi tehdä myös hauskan aktiviteetin, siten että varaa värikyniä ja jokainen voi piirtää tai värittää mukin mieleisekseen.

Couscous oli hyvä valinta ruokapöydän hiilihydraatiksi. Se on nopea ja energiatehokas valmistaa. Sekoitetaan couscousrakeet ja kiehuva vesi (puolet ja puolet). Kaikki vesi imeytyy rakeisiin eli vettä ei tarvitse keittää yhtään ylimääräistä. Couscousia voi maustaa esim. voinokareella. Edellisenä päivänä valmistettua voi paistaa seuraavana päivänä paistinpannulla, jolloin siitä tulee paistetun riisin tyyppistä lisäkettä.

Heippa seuraavaan kertaan!

Nina

P.S. Aion mennä poimimaan mansikoita. Hinta on 1,5 €/l, joka siis on 3 €/kg. Hinnan puolesta suosittelen, siis sille joka jaksaa kyykkiä mansikkamaalla. Muistakaa kuitenkin hellehattu ja aurinkorasva, niin kasvimailla kuin muissakin ulkohommissa! :) 

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Tunnustus!!

Hei!

Juhannusreissulta palatessa kurkkasin blogiani, ja täällä oli minulle tunnustus :) Kiitos Leila Pihin naisen elämää - blogista!


Kupletin juoni menee näin:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi


Aloitin blogin vuonna 2014. Olin hoitovapaalla juuri kaksi vuotta täyttäneen pojanvesselin kanssa. Puolisolla oli ihan hyvä työ, mutta kuitenkin hoitovapaalla oleminen vaati tekemään erinäisiä säätöjä arkiseen kulutukseen, ja testailin nuukailuniksejä huviksenikin. Siitä virisi ajatus, että näitä asioita voisi kirjata blogin muodossa talteen, etteivät pääse itseltä unohtumaan ja ehkä niistä olisi iloa ja apua muillekin. Lisäksi kaipasin nuukailublogien maailmaan vähän enemmän iloa, joten ajattelin yrittää kirjoittaa hauskaa säästäväisyysasiaa.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille

Ajankäyttö. Alussa kaikki vie enemmän aikaa ja tuntuu vähän vaivalloisemmalta. Myöhemmin juttujen kirjoittaminen nopeutuu ja rutinoituu huomattavasti. Tekstit on syytä oikolukea ja kielen on hyvä olla huoliteltua oman tyylin mukaan, mutta editoimiseen ja kirjoitusvirheiden syynäämiseen ei kannata käyttää liian monta tuntia. Itselleen kannattaa myös olla armollinen: jos on kiireitä muussa elämässä, voi postaustahtia hiukan höllätä... vaikka vain väliaikaisesti.

Ilo paistaa läpi. Sen näkee milloin henkilö kirjoittaa sydämestään ja on asiastaan innostunut. Silloin jaksaa kirjoittaa blogiakin pitkään.

Haastavaa tai jopa negatiivista palautetta taitaa tulla aika useille bloggareille. Se voi koskea asiantuntemusta, aihepiirin valinnan mielekkyyttä, tai vaikka asiatonta kommentointia henkilökohtaisista asioista. Se on turhaa kohinaa, josta ei tarvitse välittää - Keep Calm and Carry on... Ainakin Bloggerissa kommentit voi säätää niin, että ne tulevat kirjoittajalle ensin hyväksyttäväksi ja vasta sitten näkyvät muille lukijoille.

Aihepiirin rajausta kannattaa miettiä, mutta linjaa voi vaihtaa myöhemmin jos haluaa tai aloittaa uuden blogin. Blogi on sinun oma ja voit toimia siellä miten haluat. Jos huvittaa ensin kirjoittaa askartelusta ja siirtyä sitten käsityöbloggariksi, niin mikä estää. Myös blogin nimen voi vaihtaa. Jos ei joku halua lukea, niin on hyvä ja menee muualle.

Arkojen aiheiden ja räväköiden kommenttien osalta on hyvä olla tarkkana - kuten uskonto, politiikka, ääriliikkeet - varsinkin jos aiot kertoa tutuillesi blogista. Jos aloittaa täysin anonyyminä, mutta myöhemmin tulee kaapista, on siinä aika homma lukea ja sensuroida kaikki postaukset. Että onkos tullut kirjoitettua jotain työkaverin happamasta naamasta tai jonkun epämieluisista joululahjoista :D Tai kehuttua liikaa kaunista/komeaa uutta naapuria :D :D

Palkinnonsaajiksi 10 bloggaajaa. Tämä on nyt hiukan hankala, sillä luen äärimmäisen vähän blogeja. Valitettavasti olen kuvitellut olevani liian kiireinen :/ Ja nyt kun kävin tätä varten kurkkimassa muutamia vanhoja suosikkejani (Nollavaimon paluu, Ebolakani, Kitupiikitär), ovat he poistuneet Blogistaniasta määrittelemättömän pituisille tauoille... Tässä nyt kuitenkin muutama, ja lyhyt kiteytys miksi ne kiinnostavat. Blogit ovat randomissa järjestyksessä, yhtä hyviä kaikki siis :)

1. Täydellinen emäntä
* kivoja käsitöitä, tuunailuja, säästämisjuttuja

2. Mihin se raha menee?
* itse ajateltu elämäntapa viehättää

3. Rikasta elämää
* hyvää elämää ilman turhaa tuhlausta

4. Minäkö keski-ikäinen? (Sääntöjä uhmaten mainitsen tässä YouTube-kanavan, jota bloggaaja pitää ystävänsä kanssa - se on mainio: Tädit tubettaa)
* hauska, kivoja kuvia ja päivittyy joka päivä. Ensisijaisesti seuraan kylläkin tuota YouTubea

5. Kauneutta sillä silmällä
* muoti tulee ja menee, mutta tyyli on ikuista. Kohtuuhintaista laatukosmetiikkaa, kauniit rauhalliset kuvat sekä kekseliäitä ratkaisuja moniin kauneudenhoito- ja pukeutumisasioihin.

6. Arkijärki
* nimi kertoo mistä sisällössä on kysymys. Jos sinua inspiroi pyykinpesu ja tahranpoisto, siivous, raivaaminen, konmaritus, paperien järjestäminen, ruokasuunnittelu - olet löytänyt kotiin :)

Hupsista vaan, lienee aika ruveta tuulettamaan ajatuksia uusien blogituttavuuksien parissa, että olisi tälle listalle jotain täydennettävää edes myöhemmin :) Jos tiedät blogeja, joita haluat suositella, niin laita kommenttia! :)

Terveisin,
Nina










keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Pyykinpesu mökillä ilman sähköä, mitä vaihtoehtoja?

Onnea on vanhempien kesämökki. Järviseudulla marjamaiden, kalavesien ja seikkailumetsien äärellä. Ikkunasta katsoessa järven pinta kimmeltää koivun oksien lomasta auringonpaisteessa. Metsämansikat maistuvat huikealle. Kerrassaan ihanaa - paitsi pyykkipäivänä. Meillä tämä luonnonihanuus ei ole sähköverkon piirissä. Onneksi on kaasupullot ja aurinkopaneelit, joilla keittiöhommat ja valaistus kyllä hoituvat, mutta pyykkikoneen pyörittämiseen ei sähköä riitä. Vaatteita on aina viety mukana sen verran kun ennakoidaan tarvittavan ja viety sitten kotiin pestäväksi. Jotain on pesty tilanteen mukaan nyrkkipyykkinä. Nyt kun kuvioissa on pikkulapsi ja tänä kesänä haluttaisiin olla mökillä vähän enemmän, niin pyykinpesuun kaivattiin uudelleenarviointia. Naperolla ei ole niin suurta vaatevarastoa, että voitaisiin olla viikko tai pari pääasiassa ulkona rymyämässä, enkä halua ostaa kasapäin varavaatteita. Tuntuu tylsältä, että pitäisi lähteä kotiin kesken kaiken vain, koska pyykki. Lomalla ei myöskään oikein haluttaisi käyttää aikaa nyrkkipyykin jynssäämiseen :/ Vaatteiden raahaaminen eestaas kassikaupalla myös joskus rasittaa. Olisi kiva, jos mökille voisi jättää pysyvästi perussetin mökkivaatteita. Kartoitin siis vaihtoehtoja.

Sähköverkkoon liittyminen ja tavallisen pesukoneen hankinta. Kallista, ei tehdä. Mökillä ollaan kuitenkin vain muutama viikko vuodessa.

Autopyykki. Tämä vinkki oli Pirkan Nuukailijan niksikirjassa. Tarvitaan siis ämpäri ja siihen tiivis kansi. Laitetaan vettä ja pesuainetta sekä pyykit, ja kansi kiinni. Ämpäri auton takakonttiin ja sitten ajellaan kuoppaisilla teillä, että pyykki hölskyy ja peseentyy puhtaaksi. Huumorivinkki - älkää lähtekö hajottamaan autoa kuoppaisille teille tämän innostamana. Mutta voisin kuvitella, että kotiin lähtiessä voisi laittaa pyykkiä kuvatulla tavalla ämpäriin, ja sitten kotona laittaa ne koneseen joko huuhteluun tai kevyempään pesuun. Ehkä tätä voisi soveltaa silloin, jos pyykissä on sitkeää liotettavaa likaa, esim. ruohotahroja, tai vaatteet halutaan saada mahd.nopeasti käyttöön heti kotona. Tai jos on ollut vaikka jotain vauvanpyykkiä jo mökillä likoamassa, eikä haluta että se kuivuu välillä. Ties vaikka joskus kokeilisin ;)

Pyykkilauta. Kaikki ovat nähneet ainakin kuvissa paljun ja pyykkilaudan. Eli se on se neliskanttinen juttu, jota vasten pyykkiä hangataan vesipaljussa. Ihan kauheaa, hirveä vaiva. Kukin tyylillään, mutta mä en kyllä ala.

Pyykkipallo eli painepesupallo. Tämä on siis pallonmuotoinen avattava säiliö, jota veivataan käsin. Pallo sulkeutuu tiiviisti ja yhdessä kuuman pesuaineveden kanssa sisälle muodostuu painetta, joka jotenkin edistää kuitujen nopeaa puhdistumista. Pyykin pitäisi peseentyä parin minuutin veivaamisella. Tämähän vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Muistan lapsuudessani nähneeni sellaisen metallisen ufon näköisen pyykkipallon, ne olivat kai ihan suosittuja 60-70-luvuilla. Nykyään myydään modernisoitua versiota lähinnä karavaanareille. Googalaamalla löysin tuotteen nimeltä White Magic. Laitoin tilauksen vetämään. Hinta oli 75,67 € ja lisäksi postitus 10 €. (Jos joku innostuu googlaamaan, niin Kärkkäisellä löytyy sama tuote n. 59 €, mutta sieltä sain kyselyyni vastaukseksi, että eivät aio enää tilata sitä edes pyynnöstä :/

Raportoin sitten kun pyykkipallo saapuu ja päästään testaamaan sitä. Jäin vielä miettimään, olisiko investoinnille käyttöä myös mökkisesongin ulkopuolella. Kotona meillä on tehokas 6 kg kone, joten palloa voisi hyödyntää pienempien erien pesussa. Erityisesti joidenkin herkempien materiaalien osalta parin minuutin veivaaminen voisi olla hyvä, helppo ja hellävarainen pesutapa. Nehän voisi vaikka lopuksi siirtää pesukoneeseen lyhyttä huutelua varten. Minulla on ainakin joitain sellaisia siistimpiä vaatteita, esim. suoria housuja, sifonkipaitoja, neuleita, jotka eivät varsinaisesti likaannu ja kuluvat pesukonemyllytyksessä ihan liikaa. Jumppavaatteet pitäisi pestä hetipian jokaisen käytön jälkeen. Pyykkikoneen pyörittäminen yhden paidan, salihousujen ja alusvaatteiden takia tuntuu järjettömältä tuhlaukselta. Palloa voisi hyödyntää tässäkin kohtaa. Hyviä ajatuksia, mutta saas nähdä tuleeko tehtyä vai osoittautuuko tosi paikan tullen kuitenkin liian vaivalloiseksi ;)

Jos tiedät muita innovatiivisia sähköttömän pyykinpesun menetelmiä, kerro ihmeessä kommenteissa!

Iloista juhannusta itse kullekin - niin kaupungissa kuin maalla ja matkoillakin!

Terkuin,
Nina

P.S. Puolison kanssa mietittiin juhannuksen parasta säästövinkkiä. Ehdotuksemme on: ryypiskelyn minimoiminen. Alkoholi on kallista, lisää riskejä ja tekee seuraavasta päivästä(päivistä) helposti tehottoman. Hauskaa voi olla vähän vähemmälläkin skoolailulla. Baarissa voi ottaa joka toiseksi juomaksi vettä tai limsaa. Omissa illanvietoissa juomia voi lantrata vähän reilummin. Esim. valkoviini ja kivennäisvesi suhteessa puolet ja puolet, on tosi kiva ja kevyt kesäjuhlajuoma! Tosi nuukailija tietysti ensin laimentaa kivennäisveden tavallisella vedellä, puolet ja puolet ;)

P.P.S. Niin ja vielä tuli mieleen... lapsille ja muille alkoholittomille voi opettaa, että limsaa voi laimentaa vedellä. Ei paljoa, mutta esim. yksi neljäsosa voi ihan hyvin olla vettä ilman, että maku kärsii. On vähän terveellisempääkin.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Olen kyllästynyt Muumimukeihin

Sorry, nyt ei tule yhtään säästövinkkiä eikä edes arjenhallintaa helpottavia mietelmiä. Olen vaan kyllästynyt perinpohjin meidän Muumimukeihin. Mikä perisynti. Muumit - suomalaisuuden ikoni ja lapsuuden rakkain sarjishahmo. Omistan edelleen Muumipeikko-lehtiä, joita minulle tilattiin 80-luvun alussa. Ne ovat aarteeni, ja silloin tällöin kaivan ne naftaliinista ja selailen muutamaa numeroa. Hassua miten vuosien kuluessa ja iän karttuessa ne alkavat saada aivan eri luonnetta. Lapsena ne olivat hauskoja tarinoita ja seikkailuja eksoottisissa maailmoissa. Nykyään niitä katselee visuaalisella silmällä ja analysoi piirtäjän työtä ja kokonaisvaikutelmaa. Hahmojen persoonat ovat aikansa tuotoksia ja jotkut piirteet jopa ärsyttävät nykyajan arvoihin kasvanutta nelikymppistä. Löydän niistä edelleen jotain uutta jokaisella selailulla. Jep, Muumipeikko-lehdistä en luovu.

Mutta ne mukit, huoks. Kotona on noin kymmenkunta jokapäiväisessä kahvinjuontikäytössä. Lapsuuden Muumifani-taustani vuoksi olen ajatellut, että tykkään Muumi-esineistä.  Nyt vaan jostain putkahti tietoisuuteen ymmärrys, että enhän mä oikeastaan halua omassa kodissani käyttää niitä. Teemamukin malli ei ole minusta optimaalinen kahvin juomiseen. Maku olisi parhaimmillaan ohuemmassa kupissa, jonka reunat kaartuvat vähän ulospäin. Sanokaa mitä sanotte, mutta niin se vaan on. Sitä paitsi Muumien kuuluu olla mustavalkoisia, tuommoiset väri-Muumit ei tunnu omilta.

Haaveissani siintelee edellä kuvatun laisia mukeja, joissa kuvituksena on vanhan ajan kiiltokuvien tyylisiä isoja ruusuja, antiikkiautoja ja ehkä jotain kissoja/koiria/lintuja/perhosia... Sellaista englantilaistyyppistä kartanoromantiikkaa...

Puolison kanssa käytiin lyhyt keskustelu aiheesta. Hän kannatti väri-Muumeista luopumista ja kartanoromantiikka kuulemma sopii, jos vaan löytyy hänelle sopiva automuki. Hmm. Olen nyt kuvannut kaikki myyntiin laitettavat mukit, ja koko setti on tori.fi:ssä. Saas nähdä menevätkö hyvinkin kaupaksi vai onko näistä jo ylitarjontaa.

Terveisin,
Nina

P.S. Jos itselläsi on 80-luvun Muumipeikko-lehtiä (niitä mustavalkoisia) ja olet halukas niistä luopumaan, niin kannattaa vilkaista mikä on hintataso - voit tehdä hyvän tilin! Hinnat vaihtelevat huomattavasti sen mukaan mikä numero on kyseessä. Useimmat ovat noin 8 €/kpl, mutta ainakin Muumipeikko ja pyrstötähti-lehdestä olen joskus nähnyt pyydettävän parisen sataa.